William Knibb
| William Knibb | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. tai 7. syyskuuta 1803 Kettering, Northamptonshire, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 15. marraskuuta 1845 (42 vuotta) Jamaika |
| Ammatti | lähetyssaarnaaja ja koulumestari |
| Puoliso | Mary Watkins |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | baptismi |
William Knibb (6. tai 7. syyskuuta 1803 – 15. marraskuuta 1845) oli baptistinen lähetyssaarnaaja ja koulumestari tuolloin brittien hallitsemalla Jamaikalla. Hän tuli erityisen tunnetuksi orjuuden vastustajana ja tätä kautta Knibbistä tuli myös hyvin arvostettu Jamaikan mustan väestönosan keskuudessa. Orjuudesta annettiin vapauslaki vuonna 1834 ja osittain Knibbin ansiosta sitä seurannut työvelvollisuus päättyi etuajassa vuonna 1838.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]William Knibb syntyi 6. tai 7. syyskuuta 1803 Ketteringissä Englannin Northamptonshiressa. Hänen isänsä oli Thomas ja äiti Mary Knibb. Perheessä oli yhteensä kahdeksan lasta. William meni 5. lokakuuta 1824 naimisiin Mary Watkinsin kanssa ja pari lähti jo saman vuoden marraskuussa Länsi-Intiaan.[1]
Jamaikalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaikalle Knibb saapui vain 21-vuotiaana. Hän oli saanut töitä korvatakseen kuolleen veljensä paikan koulumestarina ja lähetyssaarnaajana. Knibb oli baptisti ja Jamaikalla baptistit olivat profiloituneet orjuuden vastustajina. Esimerkiksi orjakapina joulukuusta 1831 tammikuuhun 1832 tuli tunnetuksi baptistisotana, koska monet sen johtajista olivat mustia baptistikirkon jäseniä. Kapinan tukahduttamista seurasi kuitenkin baptistien vainoja. Knibb aiottiin murhata, mutta hanke paljastui ennen sen toteuttamista. Knibb sai turvapaikan erään vaikutusvaltaisen jamaikalaisen luota.[2]
Knibbin omat mustat seurakuntalaiset puhuivat hänet lähtemään vuonna 1832 takaisin Isoon-Britanniaan, jossa hän alkoi kiertää puhumassa orjuutta vastaan. Knibb puhui esimerkiksi parlamentissa. Joskus hänen kuvailtiin kääntäneen mielipiteitä orjuutta vastaan enemmän, kuin kenenkään muun puheet aikaisemmin. Lopulta Knibb palasi Jamaikalle, jossa hän vastusti vuoden 1834 vapautuslain ja siihen liittyneen 6 vuoden työvelvollisuuden väärinkäyttöä jamaikalaisilla plantaaseilla. Orjille yritettiin esimerkiksi myydä vapautusta kiskurihintoihin ja työvelvollisille annettavassa ruuassa pihisteltiin. Osittain Knibbin vaikutuksesta työvelvollisuutta lyhennettiin lopulta 2 vuoteen. Lopullisesti se lakkautettiin 1. elokuuta 1838.[2]
Orjuuden päätyttyä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työvelvollisuuden päättymisen jälkeen baptistikirkot saivat tuhansia uusia jäseniä vapautetuista orjista. Tilanteesta on joskus puhuttu "Jamaikan heräämisenä". Knibb itse kastoi 6 000 uutta baptistia ja oli mukana 35 uuden kirkon, 24 lähetysaseman ja 16 koulun perustamisessa. Knibb myös käänsi raamatun jamaikankreolille, jota erityisesti entiset orjat käyttivät.[2]
Knibb sairastui lopulta keltakuumeeseen ja hän kuoli sunnuntaina 15. marraskuuta 1845. Knibb oli 42-vuotias. Taakse jäi nyt leskiytynyt vaimo ja kaksi tytärtä.[1] Knibbin hautajaisiin osallistui 8 000 pääosin mustaa surijaa. Knibb sai orjuuden päättymisen 150-vuotis juhlapäivänä Jamaikalla postuumisti Jamaikan valtion korkeimman kunniamerkin, joka tuolloin myönnettiin ensimmäistä kertaa valkoiselle.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b William Knibb (1803-1845) The National Library of Jamaica. Viitattu 26.9.2021.
- ↑ a b c d Valtonen, Pekka: ”Jamaika orjien vapautuksen jälkeen”, Karibian historia. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-345-516-0
| ||||||||||||||||||
